Päätin nyt, että suostuttelen papan ihan tosissaan lupaamaan mulle sen hevosen. Saisin sen kyllä vasta, kun valmistun, mutta parempi se on silloin hommata. Ehdinpähän kerätä lisää kokemusta ja muuta, etten ihan hoo moilasena siellä ole, kun hevonen ilmestyy pihaan.
Unelmahevonen
-sh/friis/mikä tahansa pv-rotu
- 6-10 vuotias
- eräänlainen opetusmestari, mutta pitää myös olla haasteellinen
- eräänlainen opetusmestari, mutta pitää myös olla haasteellinen
-säkä n. 150-170cm
- hyvä hyppääjä (ei kuitenkaan mitään 140cm,koska en itse niin kehittynyt vielä ole)
- myös koulupuoli hallussa
Voin vain kuvitella millaista tuo olisi... Saisi ratsataa ja tehdä milloin haluaa ja mitä haluaa. Toki siinä olisi sekin, että tallille sitten pitäisi mennä joka päivä ja onhan siinä tietynlainen vastuu, eli tiedän ettei se mitään ruusuilla tanssimista ole. Olisi vain kiva, kun olisi oma karvakorva, joka hioutuisi juuri minulle sopivaksi ja jonka tuntisin kuin omat taskuni, eikä sitä kävisi pikkulikat lääppimässä. Kesäisin olisi hevosella mahdollisuus päästä jommalle kummalle mökillemme laitumelle ja sitten itsekkin siellä asustelisin. Talvet sitten asuttaisiin Oulussa, hevonen jossain tallilla, jonne itsellä hyvät kulkuyhteydet. Ehkä jopa saisin itsestäni treenattua parempaa esteratsastajaa ja pääsisin yli osasta peloistani esteisiin liittyen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti